Päihteet ja monikulttuurisuus.

Globalisoituvassa maailmassa koemme eri päihdekulttuurien kohtaamisia. Olemme tottuneet länsimaiseen päihdekulttuuriin, jossa alkoholi, tupakka, kahvi ja tee ovat laillisesti sallittuja päihteitä. Moraalimme laillisiin päihteisiimme on hyväksyvä. Kofeiiniriippuvuus on suomalaisessa kulttuurissa jopa huumorin aihe: ”aamu ei käynnisty ilman kahvia”. Alkoholikulttuuri vähättelevä. Kännimokille nauretaan.

Lähihistoriasta on esimerkkinä Afrikan ja Arabian niemimaan päihdekulttuurista tullut khat. Khatin käyttö on Afrikan ja Arabian niemimaan maissa kulttuurillisesti, kuten alkoholin käyttö meillä. Se liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen ihmisten kohtaamisissa. Täällä khat lisättiin huumausainelistalle. Khatin salakuljetus Suomeen on Kymmenkertaistunut 2000-luvulla. Khatin ympärille on jo muodostunut järjestäytynyttä rikollista maahantuontia.

Shamanistiset perinteet: Psykedeelit kuuluvat historiallisesti vanhimpaan ja maailmanlaajuisimpaan ilmiöön, juontavat 50 000 vuoden päähän.  Psilosybiinit, Peyote, ayahuasca. Kuuluvat intiaanikansojen perinteisiin. Näitä pyhiä rituaaleja salassa vieläkin järjestetään. Suomessakin shamaanikulttuuriin liittyy punakärpäsieni. Liittyy muinaisiin sosiaalisiin alkuperäiskansojen menoihin.

Kannabis on mainittu Kalevalassakin. kiinassa ja Intiassa 10 000 vuotta vanha lääke/päihdekasvi. Suomessakin kannabista on käytetty lääkekasvina. Opium 1800- luvulla länsimaissa yleistä. Kokaiinia Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet piristeinä vuosituhansia.

Nämä ovat kulttuuriin liittyviä asioita. Olivat kulttuurillisesti "puhtaita" asioita. Osa liittyi sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuten alkoholin käyttö länsimaissa. osa liittyi  jopa uskonnollisiin riitteihin, kuten ehtoollisviini kristinuskossa. Monet nykyisin laittomiksi luokitellut luonnontuotteet olivat monissa kulttuureissa lääkinnällisiä yrttejä. Tekikö kieltolaki näistä asioista likaisia, alhaisia ja halveksittavia? johtuuko se suppeakatseisesta ja ehkä jopa ylimieleisestä näkemyksestämme, muita kulttuureja kohtaan?  Protektionismista omaa kulttuuriamme kohtaan, jota emme osaa edes ajatella tai myöntää? Vai johtuiko tämä suhtautuminen ainoastaan vain pelosta vieraita asioita kohtaan? Ainakin kieltolaki loi rikollisen laittoman kaupan näille  päihteille. Lieveilmiönä järjestäytynyt rikollisuus jengirikollisuus, katujengit. Rikollisuus viimeistään likasi niiden maineen. Menettikö maailma jotain arvokasta, kaiken kieltäessään  kieltolailla?

Kannabiksen laillistamisaalto maailmalla etenee.Kanadassa tällä toimella on kitketty rikollisuutta. Saksa on tekemässä saman liikkeen. Kanadassa jopa kovien aineiden osalta on tehty radikaaleja ratkaisuja. Lääkeyhtiöt valmistavat heroiinin, joka jaetaan piikkihuoneissa. Näin viedään markkinoita rikollisilta.  Ennustan, että ennen pitkää tämä tulee johtamaan, kaikkien laittomien päihteiden sääntelyyn, tällä kitketään järjestäytynyt rikollisuus. Sääntelyjärjestelmä mahdollistaa myös päihteiden käytön seurannan. Ennaltaehkäisy päihdehuollossa mahdollistuu näin ja estää vakavien päihdeongelmien syntymisen. 

Päihde kulttuurimme on muutoksessa. Tähän vaikuttaa maahanmuutto ja asennemuutokset. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan myös oman päihde kulttuurinsa. Suomessa on kokaiinin käyttö kasvanut ja ylittänyt jo amfetamiinin. Hyvätuloiset ovat kokaiinin asiakaskuntaa. Onko se pelkästään trendi?  Toisaalta onko se terveellisempi ja turvallisempi valinta, kuin alkoholi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Päihdelinkin tietoja tutkimalla sellainen kuva helposti syntyy. Olisiko meidän kansakuntana hyväksyttävä uudenlaiset päihde kulttuurit ja siirtyä kieltolaista sääntelyyn. Ylittääkö rikollisuuden haitat jo aineiden aiheuttamat haitat?  Siinäpä pohdittavaa.